Itsetutkiskelun maailmassa kohtasin termin varhainen kiintymyssuhde. Aloin tutkia syvemmin aihetta, sillä se näytti selittävän osaltaan hyvin selkeästi, miten ja millaisesta dynamiikasta omat ihmissuhteet ovat usein rakentuneet.

Kiintymyssyhde – mistä kaikki alkaa

Vauva saapuu kylmään, kirkasta valoa täynnä olevaan maailmaan ja itkee. Pian hän tuntee jo äidin läheisyyden, ihokosketuksen ja tuoksun. Vauva rauhoittuu ja nukahtaa äidin rinnalle. Kaikki on hyvin. Tästä alkaa vauvan ensimmäinen kiintymyssuhde.

Hyvin pian vauva voi jo ottaa katsekontaktia ympäröivään maailmaan. Pieni vauva aistii ympäristön ja se miten vauvan varhaiset tarpeet kohdataan, muovaavat varhaista kiintymyssuhdetta, eli lapsen ja vanhemman välistä tunnesidettä. Oletko ajatellut sitä, miten aikuiset vaikuttavat pienen kehittyvän ihmisen loppuelämään? Se miten me vastaamme vauvan itkuun, katseeseen ja hymyyn vaikuttaa hänen kehitykseen, käsitykseen maailmasta, johon hän peilaa itseään ja jonka kautta hän oppii toimimaan.
 
Se miten aikuinen vastaa pienen tarpeisiin, luo pohjan loppuelämän kiintymyssuhde-käyttäytymiselle. Se miten meidän vanhemmat ovat kohdanneet meidät, vaikuttaa siihen, miten tulemme vastaamaan ja käyttäytymään muita ihmisiä kohtaan tulevaisuudessa. Monesti tietämättämme myös omat lapsemme perivät meidän kiintymyssuhdemallin.

Kiintyssuhdemallit

Kiintymyssuhdemalleja on kolme – Turvallinen, turvaton ja kaoottinen kiintymyssuhde. Turvaton kiintymyssuhde jaetaan lisäksi välttelevään ja ristiriitaiseen kiintymyssuhteeseen, jolloin malleja on neljä.

1. Turvallinen kiintymyssuhde

Kun vauvan vanhempi on herkkä vaistoamaan hoivan tarpeen, muodostuu vauvalle turvallinen kiintymyssuhde. Vauva oppii luottamaan siihen, että hänen tarpeisiin vastataan ja hänen tunteita kuunnellaan ja ymmärretään.   Vauvaa itkee, kun hänellä on hätä ja hän odottaa, että vanhemmat reagoivat tähän avun ja huomion pyyntöön.

Tämä tarkoittaa aikuisena sitä, että ihminen voi luottaa toisiin ihmisiin ja pystyy ilmaisemaan rohkeasti tunteitaan, eikä pelkää hylätyksi tulemista. Turvallisen kiintymyssuhteen omaava vanhempi pystyy myös sietämään oman lapsensa tarvitsevuutta ja avuttomuutta. Hän myös ymmärtää, että lapsi ei ole oman minän jatke, vaan erillinen ihminen, jolla on oma mieli, tarpeet ja toiveet.

Turvallisesti kiintyneestä ihmisestä tulee toisin sanoen herkkä vanhempi, joka ymmärtää vauvaansa ja jolla on voimia ja taitoja toimia vauvansa hyväksi.

2. Välttelevä ja turvaton kiintymyssuhde

Turvattomuus kiintymyssuhteessa voi kehittyä eri tavoin. Jos tunneilmaisu on puutteellista perheessä, voi syntyä välttelevä kiintymyssuhde.

Väestöliiton sivuilta poimittu:

”Kansainvälisten tutkimusten mukaan välttelevä kiintymystyyli on yleisempi suomalaisessa kulttuurissa kuin muissa maissa. Välttelevästi kiintyneet ovat oppineet laittamaan tunteensa sivuun ja pärjäämään itse. Se on ollut sopeutumista kasvuympäristöön.”

Joskus kyseessä voi olla masennus, jolloin vanhempi ei pysty reagoimaan lapsen tunteisiin. Vanhemmalla ei silloin ole kykyä taikka voimia ottaa vastaan lapsen kaikkia tunteita.

Kun vauva itkee, äiti voi vaihtaa vaipat ja antaa ruokaa, mutta ei juuri tee muuta. Hän ei turhia lepertele tai lohduttele. Välttelevä voi kokea pienten lasten tiiviin hoivan uhkana itsenäisyydelle ja erillisyydelle. Kun pienellä on kiukku, vanhempi saattaa poistua aina toiseen huoneeseen. Vastaavasti kun lapsi on riemuissaan, vanhempi toruu olla riehumatta. 

Tunteiden hallinta ja säätely hankaloituu, kun niitä ei voi hallita vetäytymällä. Vetäytyvä haluaa pärjätä yksin, jolloin hänelle on vaikeaa pyytää apua. Toisen vanhemman voi olla vaikea päästä mukaan. Lapsen ja puolison tarpeet voidaan kokea liiallisena.

Lapsi oppii tukahduttamaan tunteensa. Lapsi ei jaa ajatuksia vanhemman kanssa ja vetäytyy. Sen sijaan hän pyrkii hakemaan hyväksyntää suorituksilla ja toimimalla oikein. Välttelevästi kiintynyt ihminen ei helposti luota muihin. Hän koittaa säilyttää suojaavan etäisyyden, eikä tahdo muita liian lähelle. Heidän varhainen hoiva on ollut torjuvaa ja siinä on korostettu yksin pärjäämistä.

Välttelevästi kiintyneestä lapsesta kasvaa itselleen ankara ihminen, jolla voi olla vanhempana vaikea tunnistaa oman lapsensa tunteita. Hän reagoi stressin alla herkästi vetäytymällä ja pyrkii ennemmin sammuttamaan tunteitaan ja tarpeitaan. Hän voi myös ohittaa herkästi kumppanin tarpeet. Hän voi näyttää tyyneltä ja etäiseltä, vaikka hän on kovin stressaantunut.

3. Ristiriitainen, takertuva ja turvaton kiintymyssuhde

Takertuvan turvattomasti kiintynyt hakee voimakkaasti läheisyyttä. Stressaavassa tilanteessa takertuvasti kiintynyt vaatii herkästi toista lähelleen. Näissä tilanteissa ihminen kokee korostunutta pelkoa hylätyksi tulemisesta.

Taustalla perheessä on vallinnut epäjohdonmukainen tunneilmapiiri, missä aikuinen on ollut epäjohdonmukaisesti saatavilla. Tästä muodostuu ristiriitainen kiintymyssuhde. Lapsi ei osaa ennakoida vanhemman tunnereaktioita, koska välillä vanhempi saattaa rauhassa kuunnella ja olla ymmärtäväinen, mutta toisessa hetkessä huutaa ja raivostua. Välillä hän vastaa lapsen tarpeisiin ja välillä ei.

Lapsesta tulee jännittäjä ja hän oppii olemaan jatkuvasti varuillaan, koska ei ikinä tiedä etukäteen vanhempien tunnetilaa. Lapsi pyrkii olemaan mahdollisimman huomaamaton tai käyttäytyä tavalla, joka ei herätä vanhemmassa suuttumusta. Toinen vaihtoehto on, että lapsi takertuu ja alkaa vaatimaan, jotta hän selviää tilanteista. Lapsi voi myös liioitella omaa tunnetta, jotta saisi vanhemman huomion. Lapsi oppii keinoja, jolla hän pystyy säätelemään omaa stressiä ja turvattomuutta.

Aikuisena ristiriitaisesti kiintynyt ihminen ahdistuu ja uupuu herkästi. Hän tutkailee muiden tunnetiloja jatkuvasti. Ristiriitaisesti kiintynyt pyrkii välttelemään konflikteja eikä uskalla näyttää omia tunteitaan. Parisuhteessa takertuminen ja vaatiminen voi tuntua painostavalta ja tungettelevalta. 

Takertuva takertuu, jos kumppani koetaan etäisenä, negatiivisesti suhtautuvana tai ei kokemuksen mukaan anna riittävästi tukea. Takertuva voi alkaa kiukuttelemaan ja riitelemään. He voivat suhtautua kielteisesti kaikkeen mitä kumppani sanoo tai tekee. 

Turvattomasti takertuva tulee itse olemaan vanhempana epäjohdonmukainen: välillä menettää herkästi malttinsa ja joskus joustaa liikaakin, eikä osaa pitää rajoja.

4. Kaoottinen eli jäsentymätön kiintymyssuhde

Kaoottinen kiintymyssuhde kehittyy ihmiselle, joka on lapsuudessaan tullut kaltoinkohdelluksi. Vanhemmat ovat epäluotettavia ja jopa vaarallisia lapselle. Perheessä on usein alkoholiongelmia tai väkivaltaa.

Yleisesti meissä voi vaikuttaa useampi kiintymysmalli ja se voi vaihdella myös riippuen ihmissuhteesta. Nämä mallit voivat auttaa meitä ymmärtämään itseämme ja toisia paremmin, ohjata meitä, ennemmin kuin että pitäisimme niitä absoluuttisena totuutena. Suhteessa on aina myös toinen, jolloin molempien kiintymysmalli vaikuttaa suhteen dynamiikkaan ja käyttäytymiseen. 

On hyvin ymmärrettävää, että suhteissa esiintyy paljon hämmennystä ja väärinkäsitystä näiden varhaisten kiintymyssuhdemallien myötä. Moni suhde voi loppua kokonaan tai henkilö voi toistaa tiettyä käytösmallia tai ihmissuhde kaavaa, joka voi juontaa kiintymyssuhdemallista. Lapsemme perii myös saman mallin, ellemme tule tietoiseksi omista malleistamme ja näe, miten ne vaikuttavat käytökseemme.

Voiko kiintymyssuhdemallia muuttaa?

Oma kiintymyssuhdemalli kehittyy lapsena. Sen olemassaoloa ei yleensä tiedetä, sen kehittymistä ei tiedosteta, eikä varsinkaan aikuisena ymmärretä sen ilmentymistä, tai mistä tietty käytösmalli tai kaava voi johtua. Tämä on varsin inhimillistä. Kiintymyssuhdemalli voi selittää osaltaan ongelmia ihmissuhteissa ja muissa vuorovaikutustiloissa. Kiintymyssuhdemallia on vaikea muuttaa, mutta se on mahdollista. Muutos alkaa oman käytöksensä tiedostamisesta.

Kiintymyskäyttäytyminen on moniulotteista ja erilaisissa suhteissa se muovautuu erilaiseksi. Eri ihmisillä ja eri tilanteissa kiintymystyylit ja käyttäytymisen ulottuvuudet vaihtelevat. Joissain suhteissa ihminen voi alkaa käyttää turvallista kiintymysstrategiaa, toisessa turvatonta. 

Kiintymyskäyttäytymisen muotoihin voi olla hyvä tutustua, sillä ne auttavat ymmärtämään itseä ja muita paremmin. Niiden tiedostaminen ja tunnistaminen lisää empatiaa ja myötätuntoa toista ja toisen käyttäytymistä kohtaan. Lisääntynyt ymmärrys itseä kohtaan on jokaiselle itseään kehittävälle myös tärkeää. 

Psykiatri John Bowlby kehitti kiintymyssuhdemallin 1960-luvulla. Kiintymyssuhdemallista saattaa kehittyä rakastavassa suhteessa turvallinen vielä aikuisiälläkin. 

Lähteenä mm. kirjat Odottavan äidin käsikirja (Duodecim) ja Pesästä lentoon (Wsoy)

Väestöliitto: http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/nettikurssit/parisuhde-puheeksi-neuvolatyossa/3-jakso-aikuisrakkaus-ja-kiintym/

Piditkö julkaisusta Kiintymyssuhde?

Tilaa uutiskirje!

Inspiroidutaan myös Instagramissa @saraadolfsen ja Facebookissa Natural Wellness!

Iloa ja valoa!

Sara

Julkaisun kirjoittaja:

Olen Sara Adolfsen, Terveydenhoitaja sen todellisessa merkityksessä. Olen Henkinen valmentaja, funktionaaliseen lääketieteeseen perehtynyt ravintovalmentaja, kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, tietoisen, läsnäolevan ja luonnonmukaisen elämän puolestapuhuja.

Sara Adolfsen - Natural Wellness - Henkinen Valmennus - Ravintovalmennus - Naistenpiirit

Henkinen valmennus, Naistenpiirit, Funktionaalinen lääketiede/ ravintovalmennus, Terveydenhoitaja, Sairaanhoitaja, Ekokosmetologi, RYT200 Joogaohjaaja, Licenced NLP practitioner, koulutettu Firstbeat asiantuntija (hyvinvointianalyysit), Biohakkeri

Kiintymyssuhde - Sara Adolfsen - Natural Wellness

Jätä kommentti!