Viime viikolla Maaret Kallion haaste #olisinpatiennyt herätti paljon ajatuksia ja tunteita monissa. Päätin itsekin osallistua ja uskon, että meillä jokaisella olisi jotakin sanottavaa nuorelle tai pienellä minälle… Tämän ajatusprosessin tekeminen ja läpikäyminen voi olla varsin eheyttävä kokemus.

#olisinpatiennyt - sara adolfsen
Äidin kanssa

Opin hyvin pienenä olemaan kiltti tyttö. Piti käyttäytyä hyvin. Sain siitä hyvästä jatkuvasti palautetta ja kehuja, joka tietysti lisäsi ymmärrystäni siitä, että näin on hyvä olla, näin olen nähty, hyväksytty ja rakastettu. Opin myös hyvin nuorena miellyttämään muita, ja uskoin vakaasti, että en riitä vain omana itsenäni, vaan minun tulee olla jonkin tietynlainen, käyttäytyä tietyllä tavalla tai näyttää tietynlaiselta, jotta olisin hyväksytty. Asetin itselleni paljon ehtoja ja koitin sulloa itseäni eri näköisiin ja kokoisiin muotteihin.

Olin hyvin epävarma nuori, koska syvällä sisälläni eli riittämättömyyden ja mitättömyyden tila. Vaadin itseltäni useissa ”väärissä” kohdissa enemmän, kuin olisi tarvinnut ja ainaisessa rakkauden ja hyväksynnän kaipuussani (jota en itseäni kohtaan tuntenut), etsin sitä ulkopuoleltani ja tein asioita, jotka oikeasti satuttivat minua. Löysin itseni milloin mistäkin ikävästä ihmissuhteesta ja aloin lopulta myös ihannoida laihuutta. Elin monta vuotta ”laihdutuskuureilla” jo ennen fitnessvuosiani, joista olen täällä kirjoittanut.

Siedin myös hyvin paljon asioita, esim huonoa käytöstä, sillä tyydyin tavallaan siihen – olihan sekin huomiota tai vastalahjaksi sain murusina jonkinlaista rakkautta. Koska en pitänyt itseäni arvossa, tai luottanut siihen, että tiedän ja osaan, annoin muiden kävellä ylitseni ja päättää kaiken puolestani, enkä osannut tai ymmärtänyt vaatia itselleni enempää ja vain parasta. Pelkäsin, että minulle suututaan, pelkäsin jääväni yksin tai ilman niitä pieniä rakkauden murusia, joihin tyydyin nuorempana. Puolestani päätettiin paljon asioita, ja opin siten jatkuvasti kysymään muilta mielipidettä kaikkeen, enkä ikinä oppinut kuuntelemaan ja luottamaan omaan sisäiseen ääneen ja siihen miltä minusta tuntui. Havahduin tähän vasta reippaasti yli 20 vuotiaana, enkä tiennyt kuka oikeasti olin, mistä pidin ja mitä ajattelin itse asioista.

#olisinpatiennyt - sara adolfsen
…noin 15 vuotta sitten…

Itsensä hyväksyminen ja rakastaminen on ollut yksi elämäni suurimmista haasteista ja lopulta lahjoista, joita olen oivaltanut ja itselleni antanut. Uskon, että tämän opetteluun ja oivaltamiseen menee jokaisella oma yksilöllinen aikansa. Epäilen, että nämä ovat myös ainakin osittain niitä asioita, joita opimme vain elämällä ja itse kokemalla.

Tiedän, että vanhemmat tekevät aina parhaansa, mutta heidän ja muiden aikuisten rooli on  valtava lapsen terveen minäkuvan ja itseluottamuksen kehityksen kannalta. Toivoisin jokaiselle lapselle ja nuorelle tukea näiden asioiden opetteluun ja oivaltamiseen, koska olisin itse tarvinut paljon enemmän tukea ja kannustusta, rakkautta ja huolenpitoa molemmilta vanhemmilta, sekä omien tunteiden, rajojen, näkemysten ja ajatusten harjoittelemista turvallisessa ja seeteisessä kotiympäristössä. Enkä ole katkera missään nimessä. Suhtaudun tähänkin rakkaudella ja myötätunnolla.

Tässä seuraavaksi se, mitä en muista kuulleeni keneltäkään aikuiselta, ja mitä sanoisin nyt pienelle/ nuorelle Saralle:

  • SINÄ RIITÄT
  • OLET ARVOKAS JUURI SELLAISENA KUN OLET
  • HERKKYYTESI, ON YKSI KAUNEIN OSA SINUA
  • KAIKKI JÄRJESTYY AINA
  • ET OLE KOSKAAN YKSIN
  • AINA EI OLE PAKKO OLLA REIPAS JA KUNNOLLINEN TAI SANOA KYLLÄ
  • KUUNTELE ITSEÄSI, MILTÄ SINUSTA TUNTUU? VOIT LUOTTAA ITSEESI JA SIIHEN MITÄ TUNNET, TIEDÄT KYLLÄ
  • MINÄ RAKASTAN SINUA
  • RAKKAUTTA EI KOSKAAN TARVITSE ANSAITA
  • MINÄ KUUNTELEN
  • JOKAINEN SYDÄNSURU JA VASTOINKÄYMINEN ON LAHJA JA TULET OPPIMAAN NIISTÄ ENEMMÄN KUN ARVAATKAAN
  • ”SINUN SOTKUSTASI” TULEE SANOMASI
  • TULET TEKEMÄÄN ASIOITA ELÄMÄSSÄSI, JOISTA ET OSAA EDES UNELMOIDA
  • ELÄMÄ ON SUURI SEIKKAILU
  • KAIKKI ON MAHDOLLISTA JOS USKOT NIIN

Rakkaus, myötätunto ja itsensä hyväksyminen ja näkeminen kauniina, juuri sellaisena erityisenä yksilönä kun on, on mielestäni yksi elämän tärkeimmistä oivalluksista, jota toivoisin ihan jokaiselle. #olisinpatiennyt nuorempana ja kuullut nämä asiat, olisin saattanut välttyä joiltain murheilta elämäni varrella. Tämä kaikki ja kokemukseni, ovat kuitenkin osa omaa polkuani ja ovat tänä päivänä yksi suurimmista tekijöistä ja innoittajista omalla kanssaihmisten auttamisen polullani, jonka koen olevan yksi elämäni tehtävistä. Meissä jokaisessa on ihan käsittämätön määrä potentiaalia, jos vain oivallamme sen ja uskomme siihen!

Mitä Sinä sanoisit nuorelle tai pienelle itsellesi?

Teen Henkistä Valmennusta myös työkseni. Siitä voit lukea lisää täältä.

Sara

#olisinpatiennyt
#olisinpatiennyt

SEURAA MUA INSTAGRAMISSA 🙂

Jätä kommentti!