Suoliston epätasapaino ja matala-asteinen tulehdus on yhdistetty useampaan krooniseen sairauteen. Tähän lukeutuu esim autoimmuunitaudit, allergiat, astma ja yliherkkyydet, ylipaino, nivelvaivat ja kiputilat, kognitiiviset häiriöt, alzheimer, autismi, oppimis- ja keskittymisvaikeudet, mielialaan liityvät ongelmat, ahdistus ja masennus, hormonaaliset häiriöt, infertiliteetti, lapsettomuus ja syövät.
Krooninen stressi aiheuttaa tulehdustilan elimistössä. Se vaikuttaa negatiivisesti mm ruoansulatukseen vähentäen suolahapon ja entsyymien tuotantoa. Sen vaikutus yltää myös aivoihin ja sen on esim osoitettu pienentävän hippokampusta, eli aivojen emootio- ja muistialuetta. Kehon fyysinen stressi vaikuttaa meidän tunnetiloihin ja keho tulkitsee henkisen stressin ja negatiiviset ajatukset samalla tavalla kuin kovan fyysisen stressin. Tämän lisäksi esim unenpuute estää aivosolujen uusiutumisen. Stressinhallinta, lepo ja palautuminen ovat yhtä tärkeässä roolissa kuin ruokavalio ja elintavat, sekä suoliston, että aivojen hyvinvoinnin ja koko terveyden kannalta.
Lapsen suolisto ja sen floora on täysin kehittynyt vasta parin vuoden iässä, kuten myös immuunijärjestelmä, jonka solut sijaitsevat suurimmalta osalta suolistossamme. Mikrobiomimme, eli meidän bakteerikanta, on altis muutoksille koko elämän ajan. Sanotaan, että suoliston pinta-ala on jalkapallokentän kokoinen ja suolistossa oleva bakteerimassa painaa n 2kg verran. Suolistossa elää arvion mukaan n 1000 bakteerilajia ja ihmiskehossa on itseasiassa enemmän bakteereiden soluja, kuin ihmissoluja. Tämä pätee myös geenien osalta, jossa erotus on vielä suurempi, sillä yhtä ihmisgeeniä kohden, meillä on n 100 mikro-organismin geeniä. 
Bakteerit ovat meidän elinehto, vaikka vielä ei tarkalleen tiedetä mitkä kaikki bakteerilajit ovat meille hyödyllisiä. Tiedämme kuitenkin, että variaatiota tulee olla ja sillä on väliä, millaisia bakteereja meissä elää. Probiootti- eli maitohappovalmisteissa yleisimmät kannat ovat Lactobacillus ja Bifidobacterium, sillä näitä on tutkittu eniten ja niiden hyöty on selkeästi todettu.

Mikrobiomin tehtävät

Suoliston bakteereilla on monta tehtävää. Ne pilkkovat ravinnon kuituja, joita ruuansulatus ei pilko. Bakteerit tuottavat K- ja B-vitamiineja,  ja ne edesauttavat joidenkin mineraalien kuten magnesiumin, kalsiumin ja raudan imeytymistä. Suurin osa immuunijärjestelmän soluista sijaitsee suolistossa, ja bakteerit säätelevät myös immuunijärjestelmää. Hyvät bakteerit pitävät myös huonoja bakteereja loitolla. Moni asia vaikuttaa mikrobikantaan, mukaan lukien ympäristömme, mahdolliset lääkkeet kuten esim antibiootit, sekä syntyminen keisarinleikkauksella. Ravinto on yksi suurimmista yksittäisistä vaikuttajista suoliston terveydessä. Koska emme voi täydellisesti vaikuttaa kaikkiin ympäröiviin tekijöihin, kannattaa meidän kuitenkin tehdä se mitä voimme, eli kiinnittää etenkin huomiota elintapoihimme ja siihen, mitä syömme.
Ravinnon kuitu, eli suolistossa fermentoituva hiilihydraatti, on parasta mahdollista ruokaa bakteereille. Kuitua saamme marjoista, hedelmistä, siemenistä, pähkinöistä, pavuista, sienistä ja kokojyvätuotteista. Kun bakteerit pilkkovat kuidun, syntyy lyhytketjuisia rasvahappoja, jotka toimivat elimistön energialähteenä. Butyraattia käytetään suoliston solujen energianlähteenä ja se pitää siten myös suoliston pinnan ehjänä, parantaa immuunipuolustusta ja ennaltaehkäisee tulehdusta. Propionaattia tarvimme maksassa ja asetaattia lihassoluissa. Suoliston kunto vaikuttaa siis merkittävällä tavalla myös energiantuotantoon. Mitä enemmän syömme kuitua ja nimenomaan erilaista kuitua, sitä todennäköisemmin on suolistossa suurempi variaatio kuituja pilkkovia hyviä, terveyttä tukevia bakteereja.

Suolisto-aivot yhteys

Hyvinvointi koostuu kokonaisuudesta – siitä, miten me elämme, syömme, liikumme ja ajattelemme. Ennen luultiin, että aivot ovat erillinen osa ja eristyksissä aivo-veri-esteen takana. Tänä päivänä tiedämme, että suolisto ja aivot ovat yhteydessä toisiinsa ja tämä yhteys toimii molempiin suuntiin. On myös ajateltu ettei aivosolut voi uusiutua, mutta käytännössä aivojen kehittyminen, uusien yhteyksien muodostuminen ja aivosolujen uudistuminen on mahdollista elämän alusta loppuun saakka. Tätä kutsutaan neuroplastisuudeksi. 
Suoliston bakteerit kommunikoivat erinäisin viestimolekyylein aivoille. Suoliston ja keskushermoston välillä vallitsee hermostollinen ja biokemiallinen yhteys. Sanotaan, että suolisto ovat meidän ”toiset aivot”, sillä suoliston ns enteerinen hermosto on rakenteellisesti ja toiminnallisesti yhtä kehittynyt ja itsenäinen kuin aivomme. Suoliston bakteerikanta vaikuttaa keskeisesti hermoston toimintaan, immuunijärjestelmään, stressinsietokykyyn, käyttäytymiseen ja mielialaan, kuten mm ahdistukseen ja masennukseen. Myös aivot viestivät suolistolle jatkuvasti hermoston kautta. Heikentynyt aivojen toiminta tai esim. stressin aiheuttama hermoston yliaktiivisuus vaimentaa kiertäjähermon (vagushermon) toimintaa, joka kulkee aina aivoista suolistoon asti. Vagushermon heikko tonus puolestaan heikentää immuunijärjestelmän toimintaa ja ruuansulatusta, sekä pienentää suoliston verenkiertoa, mikä taas voi lisätä haitallisen hiivan ja bakteerien kasvua suolistossa ja voi vaurioittaa suoliston pintasolukkoa ja pahentaa suoliston läpäisevyyttä.  Vagushermon inaktiivisuus on myös liitetty matala-asteiseen krooniseen tulehdukseen. Inflammaatiota tarvitaan silloin kun kehon on korjattava vammoja tai kun sitä uhkaa virus- tai bakteeritulehdus, mutta nykyään tiedämme, että pidempikestoinen krooninen tulehdus on useiden kroonisten sairauksien taustalla. Suurin osa sairauksista voidaan siis jollain tavalla linkittää suolistoon ja/tai taustalla olevaan piilevään tai ehkä jo roihuavaankin tulehdukseen.
Mikäli suolistossa vallitsee jatkuva tulehdustila ja epätasapaino, alkaa suoliston pinnan liitokset heiketä, joka aiheuttaa suoliston lisääntynyttä läpäisevyyttä. Yleisesti matala-asteinen tulehdus elimistössä voi myös pahentaa läpäisevyyttä, josta seuraa tulehduksellisten viestimolekyylien lisääntymistä suolistossa, joka välittyy verenkierron kautta aivoihin saakka. Myös veri-aivoeste muuttuu läpäiseväksi, joka pitkässä juoksussa voi johtaa mielialan ja/tai kognition heikkenemiseen, aivojen kroonisen tulehduksen johdosta. Serotoniinin tuotanto estyy myös näiden tulehdusta välittävien viestimolekyylien vuoksi. Serotoniini ei ole pelkästään onnellisuushormoni. Se vaikuttaa mielialan lisäksi myös esim käytökseen, impulsiivisuuteen, aggressiivisuuteen, ruokahaluun, uneen, oppimiseen ja muistiin. Yli 90% serotoniinista valmistuu suolistosta ja loput keskushermostossa. Tyypillisiä oireita serotoniinin vajauksessa ovat masennus, ahdistuneisuus ja pakko-oireet. Puutostilaan voidaan vaikuttaa mm ruokavaliolla ja erityisen tärkeää on aina hoitaa suolistoa ja sammuttaa tulehdus.

Hyvää bakteereille

Tietyt antioksidantit, kuten polyfenolit lisäävät mikrobikannan diversiteettiä eli variaatiota. Näitä antioksidantteja löytyy marjoista, hedelmistä, kasviksista, teestä, kahvista, punaviinistä ja suklaasta. Joissain tutkimuksissa on osoitettu, että tyydyttynyttä (eläinperäistä) rasvaa sisältävä ruoka on vähentäneet diversiteettiä, kun taas kalaöljyn on nähty vaikuttavan positiivisesti mikrobikantaan.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että pelkän ruokavalion muutos, voi hyvin nopeasti, (hiirillä muutos tapahtui päivässä) muuttaa suoliston mikrobikantaa. Jos syömme paljon prosessoitua ruokaa, valkojauho- ja sokeroituja tuotteita eli heikkolaatuista ravintoa, joka sisältää vähän tai ei lainkaan kuitua, alkaa suoliston mikrobikanta sen seurauksena kuihtua, koska ravinto ei ole riittävää. Tämä johtaa siihen, että mikrobiomin diversiteetti kapenee ja bakteerit voivat alkaa hajottamaan suoliston omia seinämiä.
Tämä voi puolestaan laukaista reaktion ja tulehdustilan, jonka vaikutus ulottuu kaikkialle elimistöön. Myös suuremmat ruokapartikkelit, jotka pääsevät sulamattomana ruuansulatuskanavan läpi, voivat laukaista immuunijärjestelmän puolustusreaktion. Kun suoliston liitokset alkavat rakoilemaan, pääsee verenkiertoon sinne kuulumattomia partikkeleita ja näin meillä on koko elimistöä koskettava hälytystila, joka pitkään jatkuessaan altistaa meidät sairauksille.
Ruuan valmistusmenetelmä vaikuttaa myös mikrobeihin. Mahdollisimman vähän prosessoitu, eli tuore ruoka sisältää eniten kuitua ja ravinteita ja on siten parasta ravintoa myös bakteereille. Tuore ruoka sisältää myös kasvin omia entsyymejä, jotka auttavat ruuan pilkkoutumisessa. Kevyesti höyrytetty, raaka tai hieman kypsennetty ja haudutettu ruoka on paljon parempi suoliston bakteereille, kuin paistaminen. Tämän lisäksi ei tule unohtaa fermentoituja, eli perinteisellä käymis-menetelmällä valmistettuja ruokia, joilla voi lisätä hyödyllisten bakteerien, eli probioottien määrää suolistossa. Hapatus oli ennen yleinen tapa säilöä ruokaa ja näitä ruokia ovat esim hapankaali, kombucha tee ja kimchi. Hapatetut makeuttamattomat maitotuotteet voivat myös toimia niille, joille maito sopii, mutta yleisesti en suosittele prosessoituja maitotuotteita kenellekään.
Mikäli suolisto ja ruuansulatus ovat huonossa kunnossa, en myöskään suosittele pelkän raaka-ruuan syömistä, sillä monesti se voi tässä vaiheessa olla vain rasite ruuansulatukselle. Näissä tilanteissa kannattaa ruoka kypsentää. Kaiken kaikkiaan kannattaa panostaa mahdollisimman vatsaystävälliseen ruokaan silloin kun vatsa on ärtynyt. Useimmat hyötyvät maidottomasta, gluteenittomasta ja sokerittomasta ruokavaliosta ja tietyissä tilanteissa on syytä harkita myös palko- ja koisokasvien, sekä kenties myös pähkinöiden ja siementen hyllyttämistä, ainakin siihen saakka, kunnes vointi on parempi. Jos käyttää pähkinöitä ja kokonaisia jyviä, on hyvä liottaa ja huuhdella ne ennen käyttöä. Tämä vähentää ns antiravinteiden määrää ja auttaa ruuansulatusta.
Jos suoliston mikrobiomi on epätasapainossa ja siellä on esim hiivan liikakasvua, voi fermentoidut ruuat ja probiootit aluksi lisätä oireilua. FODMAP-ryhmään kuuluvat hiilihydraatit, voivat myös aiheuttaa todella voimakasta oiretta. Monesti ruuansulatus ja keho saattaa tässä vaiheessa herkistyä ja reagoida moneen muuhunkin ruoka-aineeseen. Tällöin kannattaa pitää niistäkin ruoka-aineista taukoa ja tarvittaessa hakeutua esim funktionaalisen lääketieteen ja asiaan perehtyneen hoitajan vastaanotolle, joka voi auttaa ruokavalion koostamisessa ja suoliston korjaamisessa. 
 
Sara
Olen ammatiltani terveydenhoitaja, sairaanhoitaja ja ekokosmetologi. Tässä kirjoituksessa en ota kantaa kenenkään henkilökohtaiseen lääkitykseen tai ruokavalioon. Jokainen tätä lukeva ottaa tahollaan vastuun omasta terveydestä ja hyvinvoinnista, sekä konsultoi tarvittaessa asiantuntevaa lääkäriä. Mikäli toivot ravintoon ja terveyteen liittyvää apua tai neuvoa, voi minuun olla yhteydessä tai varata ajan. Teen mm funktionaaliseen lääketieteeseen pohjautuvaa ravintovalmennusta ja probioottista ihonhoitoa. Palveluihini voi tutustua täältä.

Jätä kommentti!